Näin paloauton

Siinä.

Aamu alkoi ärsyyntymisellä. Sanoin eilen illalla mamalle, että menen iltapäiväksi muiden aupairien kanssa rannalle, kuten aikaisemmin suunnittelin. Noh aamiaisella mama ilmoittikin, että kotona pitää olla klo 13, koska hänellä on asioita hoidettavana. Vai niin. Vaadin sitä työvuorolistaa. NYT! Argh.

Pääsin kuitenkin lähtemään kotoa melko aikaisin aamulla ja tapasin vihdoin ruotsalaisen aupairystäväni. Kävelimme ympäri lähialueita ja kävin myös hänen kotonaan. Kun kello lähestyi puolta yhtä, saatoin ystäväni bussipysäkille ja neuvoin, miten rannalle pääsee. Itse jouduin lähtemään kotiin. Matkalla poikkesin kuitenkin boulangeriessa ostamassa itselleni lounaaksi täytetyn patongin ja HYVÄÄÄ mehua. Istahdin penkille syömään, koska oli niin kaunis ilma (joskin todella hikinen).






Siinä lounastani syödessä katselin ympärilleni ja OHO, mitä näinkään? Vanha kunnon Karl siinä tuijotti mua!!




Löysin myös toisen.

Kotiin päästyäni vahdinkin sitten pallukkaa seuraavat kahdeksan tuntia. Tämän jälkeen olin niin rättiväsynyt, että ruotsalaisen ystäväni kanssa suunniteltu illallistaminen siirtyi toiseen iltaan.




Nyt on vihdoin perusjutut kohdillaan: oma avain, bussikortti ja puhelinliittymä (ja uusi puhelin myös, perhe tarjosi).



Iltapala.

AINIIN tärkeä kysymys: Mun Flickr kuvatila alkaa olla jo melkein täynnä tältä kuulta, eikä olla edes puolessavälissä kuuta, joten mikä muu kuvasivusto olis hyvä? Jottei tarvii ladata tän nihkeen bloggerin kautta.
Ja vielä tärkeämpi kysymys: Ratkeaako Karlin mysteeri koskaan?



Mää.