Mutta nyt itse päivään. Aamu alkoi paskaisesti - aivan niin kirjaimellisessa merkityksessä kuin ikinä voi olla. Jouduin tänään hoitamaan pallukkaa aamulla klo 06-09, sillä vanhemmat halusivat nukkua vähän pidempään eilisten juhlien jälkeen. Heräsin kello kuusi, kuten sovittu, mutta pallukka päättikin herätä vasta 06:40. Kulutin nuo hitaat ja väsyneet 40 minuuttia lukemalla Eläinten vallankumousta, jonka luin lähes kokonaan. Kun pallukka heräsi, annoin hänelle aamupalaa ja söin siinä samalla itsekin. Jossain vaiheessa aamupalaa alkoi syöttötuolista kuulua epäilyttävää turahtelua ja vauvan naama keräsi hieman väriä. Ajattelin että jaahas, vaipanvaihtohan tässä on nyt edessä. Mutta ikinä milloinkaan en olisi arvannut mikä minua odotti. Kävellessäni pallukka sylissä yläkertaan, tunsin kuinka kylkeni alkoi kostua ja huomasin, että pissa valui mukavasti vaipan yli. EI OLLUT PISSAA, vaan pahin ripuli jonka olen koskaan nähnyt (ei sillä, että olisin erityisesti ripulin seuraan hakeutunut). Yritin varovasti avata pallukan yöpuvun nappeja, vaikka todellisuudessa olisin tarvinnut kyynerpäähän asti ulottuvat kumihanskat ja ämpärillisen saippuavettä. Olin riisunut yöpuvun puoliksi, kun tajusin, että sitä - kakkaa - oli vauvan koko selkä ja vatsa täynnä. Ja eikun juoksujalkaa kylpyhuoneeseen. Pistin kakkaisen pallukan kylpyammeeseen ja riuhtaisin yöpuvun pois hänen päältään. VIRHE. Kakkaa lensi kaikkialle ja jopa astuin sen päälle. Pesin pallukkaa monta minuuttia ja käytin varmasti aivan liikaa saippuaa... Annoin vauvelin leikkiä kylpyammeessa sen aikaa kun siivosin kakkaa lattialta. Laitoin likaiset vaatteet lavuaariin ja päästin lämmintä vettää päälle. VIRHE. Viemäri tukkeutui ja kakkaveden pinta alkoi nousta uhkaavasti. MITÄ MINÄ TEEN?!! Teki mieli itkeä ja nauraa ja oksentaa samaan aikaan. Kokosin itseni ja sain kun sainkin vauvan puhtaaksi ja päivävaatteet päälle. Omat vaatteeni jouduin kyllä vaihtamaan, sillä ne haisivat niin kamalalle. Kello oli tässä vaiheessa noin puoli kahdeksan, eli kakkaepisodi vei aamustani aikaa noin 40 minuuttia. No, tämän jälkeen mikä tahansa vaippojenvaihtoon liittyvä tuntuu suorastaan miellyttävältä!
Kun työaikani tältä aamulta loppui, alkoi vapaapäivä! Mitä tein? Menin suihkuun ja nukkumaan. Heräsin yhdentoista jälkeen ja suunnistin ruotsalaisen ystäväni kanssa boulangeriehen ostamaan eväitä rannalle.
Hei kokeilen tässä nyt muuten sitä erilaista kuvanlataus-sivustoa, kun Flickr on jo niin täynnä. Kiitos vinkistä Sara!!
Uudet chinot jalassa!
 |
| Lähettäjä verkkoalbumi |
Onnistunut kuva...
 |
| Lähettäjä verkkoalbumi |
Mulla on oikeesti jo aika pitkät hiukset?! :o
 |
| Lähettäjä verkkoalbumi |
Rannalla oli oikein mukavaa. Meitä oli yhteensä ehkä 10? Kolme Suomesta, yksi Ruotsista, kaksi Itävallasta ja loput Saksasta. Täällä on aivan valtavasti saksalaisia aupaireja! Lähdimme kotiin viiden jälkeen, kun taivaalle alkoi ilmestyä pilviä.
 |
| Lähettäjä verkkoalbumi |
When you see it...
 |
| Lähettäjä verkkoalbumi |
Kotona sain olla muutaman tunnin aivan yksin, kun perhe oli tuttavillaan kyläilemässä.
 |
| Lähettäjä verkkoalbumi |
 |
| Lähettäjä verkkoalbumi |
 |
| Lähettäjä verkkoalbumi |
Loppuillan aion vain katsoa Greyn Anatomiaa.
 |
| Lähettäjä verkkoalbumi |
Minähän se siinä.
 |
| Lähettäjä verkkoalbumi |
Kiitos kovasti kaikille, jotka ovat laittaneet mukavia viestejä blogiini liittyen ja kiitos myös kaikista kannustavista kommenteista aupairvuottani koskien. :) Aion kyllä kirjoitella tänne ahkerasti. Tosin nyt olen ollut täällä vasta viikon, joten kaikki on uutta ja mielenkiintoista, mutta ehkä myöhemmin ei ole enää joka päivä yhtä kiinnostavia aiheita joista kirjoitella. En tiedä, saa nähdä! :)
Tästä pääsemmekin hyvin seuraavaan aiheeseen: Olen ollut täällä jo/vasta YLI VIIKON. Toisaalta, viikkohan on aivan minimaalisen lyhyt aika, monet lähtevät lomamatkallekin pidemmäksi aikaa, eikä siinä ajassa mitään ikävää tai muuta ehdi potea. Mutta toisaalta, vaikkei työ täällä rankkaa olekaan, niin ei tämä kyllä mitään lomaa ole. On ollut niin paljon kaikkea uutta ja ihmeellistä ja periaatteessa alkanut aivan uusi elämä, kun on uusi perhe, uusi koti, uudet ystävät... Joten tuntuu kuin olisin ollut täällä jo vähintään kuukauden. Kovin kummallista. Koti-ikävä ei ole vielä ehtinyt yllättää, koska olen yrittänyt välttää sen ajattelemista. Ystäviäni kyllä jo vähän kaipaan. Tässä viikossa on kyllä ehtinyt käydä koko tunneskaalan läpi moneen kertaan: Innostusta, iloa, jännitystä, suuttumusta, turhautumista, onnea, ärsytystä. Tänään ehkä hieman tahallaankin yritin hakea sellaista haikeaa tunnelmaa kuuntelemalla Electric Presidentiä ja Asteriaa, jotka molemmat ovat aivan huikeita lempibändejäni.
Ehkä tämä riittää tältä erää.
Haluan vielä loppuun muistaa kaikkia 9/11-iskussa kuolleita ja ottaa osaa heidän perheidensä suruun.
i don't like that i don't understand anything... :(
VastaaPoistaWell basicly half of the text is about how I had to change babys diaper and he had diarrhea. The whole bathroom was covered in poo and I someway managed to step on it too.. It was horrible. And rest of the text is about our nice trip to the beach :))
VastaaPoistaHeeei, Mari, oon jo koukussa sun blogii :DD Mutta kuvat on ihania ja jutut hauskoja (kakkajututki heheheeee) :D -Vilja
VastaaPoistaheheee Vilja kiitos kovasti :DD kakkajutut on aina hauska asia (paitsi tänään)
VastaaPoistaRipuli on aina jees.
VastaaPoistaMariiii! Ihanaa ku päivittelet tätä blogia! Tuli mieleen tosta sun kakkaepisodista oma kokemus, kun oma koira pentuna ripuloi pitkin mun huonetta keskellä yötä ja sitä piti ruveta siivoamaan väsyneenä ja kiukkusena ja muistan et siihenki meni lähes tunti. Vähä erilainen kokemus, mut I feel you jollain tasolla :D -Lisa
VastaaPoistaahahahaha voooi Lisa, ihanaa kun kommentoit!! <3 :)))
VastaaPoista